Ärsyttää taas kaikki vaihteeksi, tuntuu ku millää ei ois mittää rajaa.
Ihan ku kaikki tahallaa haluis ärsyttää ja et viiltelen itteni kuivii, tuntuu ku kaikki haluis et masennun viel pahemmi, ja et joutusin suljettuu. Vituttaa nii saatanasti kaikki et tänää pari jälkiä tuliki tehtyä ranteesee, oli pakko.
En halua kertoa mun masennuksesta kellekkää, en tiiä miks. Varmaa siks koska pelkään et joun erkkarille, ja sinne en halua! mielummi vaikka jonnekki  laitoksee entä erkkarille. Mun yks kaveri o laitokses ja toine erkkarilla....Laitokses o kuulem iha kivvaa, mut erkkari ei saatana....Miulla tuli taas tännää itsari ajatuksia. Ne oli aika houkuttelevia, pääsis pois kaikesta paskasta ja eroon kaikesta mitä vihaan. Mut ku kerroin niist yhelle (<3<3<3<3<3<3<3<6969699) nii se sano heti et jos tapat ittes, en anna sitä itelle ikinä anteeks koska se ois kuulemma sen vika, mut ei tosiaa. Se on vaa tehny mun elämästä hiukka paremma, ja kiitos sille siitä! Mut asia on ristiriitane, ajatus siitä ku pääsisin pois on ihana, mut en haluis jättää muutamaa ihanaa ihmistä yksin tänne julmaan maailmaan. Jos ne lukkee tätä nii ne kyl tunnistaa ittensä tästä. Mut sitte vaa olis se ku en oikiasti kestä. Mun omata ajatukset mennee kyl kaiken muun eelle. En haluis elää vaa koska joku muu haluaa, sillä sillo se ois mulle kidutusta...Olisin vaa pahemmis ongelmis sillo. Päivääki itsarille jo vähä aattelin, ois ollu 24.1, ja tääl ois kyl silta, mut sitte joku kuiteski näkis ja soittais jonnekki et hei tuol on taas joku hullu joka haluu hypätä. Mut mulla on suunitelma, mut ne kyl kusee aina, et ei sen puolee. Vaa tää kyl onnistuu! Oon miettiny sen viimisen päälle valmiiks, klo 17.00 lähen kävelee, ( paikkaan jota en kerro ;DDD ) ja en tuu takas. Mut mietin sitäki et ku se oli tännää, et huomen saatan olla iha hyväl mielel, ja sehä vähä riippuu siitäki mikä fiilis o sillo 24 pv....Mut luulen et ei kyl paljo parempi, mut siis sillai et jos oisin vaik uskaltanu sannoo jollekki siit masennuksest ja oisin saanu jottai hoitoo, tai jos vaikka mut ois suletttu jonnekki laitoksee :D ! Se ois ihan kivvaa, pois kaikesta, mut en lähtis lopullisesti. Ja onhan siin itsaris se et jos teen sen, en tuu ennää takas, ja se ois vähä sillai outoa, koska jokane saa vaa yhen elämän, ja sitä ei pitäs kyl varmaa haaskata, vähä niinku mä teen just nyt. Mut mulla ei oo elämälle parempaa käyttöä just nyt. Mut eihä sitä tiiä jos vaik jottai keksisin ;D Mut sillee vähä epäilyttää ku on ollu viimiset 2kk itsetuhosii ajatuksia aiva vitusti. Tuntuu vaa et en jaksaaaaah, loppus tämäki paska tähä. Ku aina oon koneel, mul o mese pääl ja aina ku mese o pääl nii joku valittaa mulle kokoaja jostai et miks et voi olla tollane toisenlaine?! Miks sun pittää olla tollane kusettaja!?
Ja siin vaihees mulla mennee hermot. En kestä sitä, sanon vaa : Et joo kuule anteeks ku synnyin ja elän edellee, en tee sitä toiste!!! Ja sitte *hiljaisuus*. Oon aiva leija ku sain ne vihdoi hiljaseks. Oon epäonnistuja, ja en voi sille mittää. Et anteeksi et oon tälläne! Joskus mietin itekki sitä et miks oon tälläne, miks en voi olla tuollane nätti jol on paljo kavereit? En siis haluis olla mikkää lissu pissis, mut oon tälläne emo, haluisin muuttua mut sitte oisin wannabe paska! Oon saavuttanu tason 0. ja siitä ei oo mulla ylöspäi menemist. Pääsen siit vaa alaspäi, ja siin mulla ei oo rajaa.
Joten alotan vajoamisen heti.